Miten muistisairaus vaikuttaa työikäisen arkeen?

Muistisairaus mielletään usein ikääntyneiden sairaudeksi, mutta se voi koskettaa myös työikäisiä. Muistisairaus työikäisenä on elämäntilanne, joka muuttaa arkea monin tavoin ja herättää paljon kysymyksiä niin sairastuneessa kuin hänen läheisissäänkin. Tässä artikkelissa käymme läpi, mitä muistisairaus työikäisellä tarkoittaa, miten se näkyy arjessa ja millaista tukea on saatavilla.

Mitä tarkoittaa muistisairaus työikäisellä?

Muistisairaus työikäisellä tarkoittaa alle 68-vuotiaana todettua etenevää muistisairautta. Kyseessä voi olla esimerkiksi Alzheimerin tauti, vaskulaarinen muistisairaus, Lewyn kappale -tauti, Parkinsonin taudin muistisairaus tai otsa-ohimolohkorappeuma. Sairaus todetaan siis usein silloin, kun ihminen on vielä aktiivisessa työelämässä tai muuten kiireisessä elämänvaiheessa.

Sairastuminen tässä elämänvaiheessa on erityinen tilanne, koska se koskettaa samanaikaisesti työtä, perhettä, sosiaalisia suhteita ja omaa identiteettiä. Muistisairaus ei ole vain muistiin liittyvä haaste, vaan se vaikuttaa laajasti toimintakykyyn ja hyvinvointiin.

Miten muistisairaus näkyy työikäisen jokapäiväisessä elämässä?

Muistisairaus työikäisenä vaikuttaa arjen moniin osa-alueisiin. Sairaus voi tuoda haasteita työssä suoriutumiseen, kotielämän hallintaan ja sosiaaliseen osallistumiseen. Myös psyykkinen kuormitus on merkittävää, sillä sairastuminen herättää paljon ajatuksia, tunteita ja huolia sekä sairastuneessa että hänen puolisossaan tai muissa läheisissä.

Arjessa muutokset voivat näkyä esimerkiksi asioiden unohteluna, toiminnan hidastumisena tai vaikeutena selviytyä tutuistakin tehtävistä. Samaan aikaan elämässä on usein paljon vastuita, kuten lapsia, työ ja taloudenhallinta, joten arjen sujuminen vaatii uudenlaisia tukikeinoja ja sopeutumista.

Miksi muistisairaus on vaikeampi tunnistaa työiässä?

Muistisairaus on vaikeampi tunnistaa työiässä, koska oireet saatetaan helposti selittää stressillä, väsymyksellä tai kiireisellä elämänrytmillä. Työikäinen ei välttämättä itse tai hänen läheisensä osaa yhdistää oireita muistisairauteen, koska sairaus mielletään tyypillisesti ikääntymiseen liittyväksi ilmiöksi.

Tämä voi johtaa siihen, että diagnoosi viivästyy ja tarvittavan tuen saaminen pitkittyy. Varhainen tunnistaminen on kuitenkin tärkeää, jotta tuki, kuntoutus ja sopeutuminen voidaan aloittaa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.

Miten kuntoutus tukee muistisairasta työikäistä?

Muistisairaan työikäisen kuntoutus tukee sekä sairastuneen että hänen puolisonsa hyvinvointia, voimavaroja ja toimintakykyä. Kuntoutus tarjoaa monipuolisia keinoja psyykkisen, fyysisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin tukemiseen, ja se auttaa ylläpitämään työ- ja toimintakykyä myös sairastumisen jälkeen.

Meillä Kunnonlähteellä muistisairaan työikäisen kuntoutus toteutuu viiden vuorokauden jaksona täysihoidolla. Kuntoutuskurssilla osallistujat työskentelevät osaavan kuntoutustyöryhmämme kanssa, johon kuuluvat muun muassa neurologian erikoislääkäri, psykologi, sairaanhoitaja sekä sosionomi tai kuntoutuksen ohjaaja. Kurssin ohjelma sisältää ryhmätoimintaa, yhteistä tekemistä, keskusteluja sekä yksilöllisiä tapaamisia eri ammattilaisten kanssa.

Vertaistuki on kursseilla erityisen merkityksellistä. Ryhmässä huomaa, ettei ole yksin sairastumiseen liittyvien ajatusten ja tunteiden kanssa, ja kokemusten jakaminen sekä yhdessä oivaltaminen ovat tärkeä osa kuntoutusta. Kuntoutus toteutetaan puolison kanssa, ja kurssin ohjelmaa muovataan osallistujien tarpeiden ja toiveiden mukaan.

Kuntoutus on kokonaan Kelan kustantamaa, eli se on osallistujille maksuton. Majoitus ja ruokailut sisältyvät kurssiin, joten se tarjoaa myös mahdollisuuden irtautua hetkeksi omasta arjesta virkistävässä ympäristössä.

Mistä muistisairas työikäinen ja läheiset saavat apua?

Muistisairas työikäinen ja hänen läheisensä voivat hakea apua Kelan kustantamasta muistisairaan työikäisen kuntoutuksesta. Kuntoutus on valtakunnallinen palvelu, joten Kunnonlähteelle Kankaanpäähän voi hakea mistä päin Suomea tahansa. Kuntoutukseen hakeudutaan täyttämällä Kelan kuntoutushakemus KU132 ja toimittamalla se lääkärin B-lausunnon kanssa Kelaan.

Kelalta voi hakea myös kuntoutusrahaa mahdolliselta työstä poissaoloajalta sekä matkakorvausta. Autamme mielellämme kuntoutukseen hakemisessa, joten rohkea yhteydenotto on aina tervetullut.

Kursseille haku on auki, ja uusia ryhmiä perustetaan sitä mukaa kuin hakemuksia saapuu. Voit hakea myös ilman ajankohtatoivetta. Lue lisää kuntoutuksesta ja katso tulevien kurssien aikataulut muistisairaan työikäisen kuntoutus -sivulta.