Muistisairaus voi kohdata myös työikäisen, ja tieto sairastumisesta muuttaa elämän hetkessä. Tässä tilanteessa kuntoutus ei ole kaukainen haave, vaan konkreettinen ja maksuton tukimuoto, johon sinulla tai puolisollasi voi olla oikeus jo nyt. Tässä artikkelissa käymme läpi, mitä muistisairaan työikäisen kuntoutus tarkoittaa, kuka siihen pääsee ja miten hakuprosessi etenee vuonna 2026.
Mitä tarkoittaa työikäisen muistisairaus ja kuntoutus?
Työikäisen muistisairaus tarkoittaa alle 68-vuotiaalla todettua muistisairautta, kuten Alzheimerin tautia, vaskulaarista muistisairautta, Lewyn kappale -tautia, Parkinsonin taudin muistisairautta tai otsa-ohimolohkorappeumaa. Kuntoutus on tavoitteellista, ammatillisesti ohjattua toimintaa, joka tukee sairastuneen ja hänen puolisonsa jaksamista ja hyvinvointia uudessa elämäntilanteessa.
Muistisairauteen sairastuminen työikäisenä ravistaa koko elämää, ja sen vaikutukset koskettavat yhtä lailla sairastunutta itseään kuin hänen läheisiään. Kuntoutuksen tavoitteena on tukea psyykkistä, fyysistä ja sosiaalista hyvinvointia sekä työ- ja toimintakyvyn ylläpitämistä sairastumisen jälkeen. Kuntoutus ei korvaa lääketieteellistä hoitoa, mutta se tarjoaa monipuolisia keinoja arjessa selviytymiseen ja voimavarojen vahvistamiseen.
Kuka on oikeutettu Kelan kustantamaan muistikuntoutukseen?
Kelan kustantamaan muistisairaan työikäisen kuntoutukseen on oikeutettu alle 68-vuotias henkilö, jolla on todettu lievä tai varhaisen vaiheen muistisairaus. Kuntoutukseen osallistutaan yhdessä puolison kanssa. Lisäksi toimintakyvyn tulee olla sellainen, että osallistuminen noin viiden tunnin päiväohjelmaan ja ryhmässä toimimiseen on mahdollista.
Hyväksyttyjä diagnooseja ovat Alzheimerin tauti, vaskulaarinen muistisairaus, Lewyn kappale -tauti, Parkinsonin taudin muistisairaus sekä otsa-ohimolohkorappeumat. Kuntoutus on valtakunnallista palvelua, joten hakea voi mistä päin Suomea tahansa. Kelan kuntoutus on osallistujalle maksuton, ja lisäksi Kelalta voi hakea kuntoutusrahaa mahdolliselta työstä poissaoloajalta sekä matkakorvausta.
Miten muistisairaan kuntoutukseen hakeudutaan vuonna 2026?
Muistisairaan työikäisen kuntoutukseen haetaan täyttämällä Kelan kuntoutushakemus KU132 ja toimittamalla se lääkärin B-lausunnon kanssa Kelaan. B-lausunnossa lääkärin tulee suositella muistisairaan työikäisen kuntoutusta. Kurssipaikkatoiveeksi merkitään Kunnonlähde Kankaanpää.
Hakemuksen voi jättää myös ilman tiettyä ajankohtatoivetta, sillä uusia ryhmiä perustetaan sitä mukaa kuin hakemuksia saapuu. Kursseille haku on tällä hetkellä auki. Me Kunnonlähteellä autamme mielellämme kuntoutukseen hakemisessa, joten ota rohkeasti yhteyttä, jos hakuprosessi tuntuu epäselvältä.
Millaista kuntoutusta työikäinen muistisairas voi saada?
Muistisairaan työikäisen kuntoutus Kunnonlähteellä on viiden vuorokauden jakso täysihoidolla. Kuntoutus sisältää ryhmätoimintaa, yksilöllisiä tapaamisia eri ammattilaisten kanssa sekä vertaistukea. Päiväohjelmaa on noin viisi tuntia, ja se kattaa psyykkiseen, fyysiseen ja sosiaaliseen hyvinvointiin liittyviä teemoja.
Ketkä ammattilaiset kuntoutuksessa työskentelevät?
Kuntoutuskurssilla työskentelee osaava kuntoutustyöryhmämme, johon kuuluu muun muassa neurologian erikoislääkäri, psykologi, sairaanhoitaja ja sosionomi tai kuntoutuksen ohjaaja. Lisäksi mukana on muuta kuntoutushenkilöstöä tarpeen mukaan.
Miten kurssin ohjelma rakentuu?
Kurssin ohjelma muovataan osallistujien tarpeiden ja toiveiden mukaan niin, että toiminta on mielekästä koko ryhmälle. Vertaistuki, kokemusten jakaminen ja yhdessä oivaltaminen ovat keskeinen osa kuntoutusta. Kuntoutus toteutetaan suomeksi, ja ruotsin- tai saamenkielisille järjestetään tulkkaus. Olemme yhteydessä osallistujiin myös ennen kurssin alkua sekä kuntoutuksen päätyttyä.
Katso lisää kuntoutuksesta ja tulevien kurssien aikataulut
Mitä tapahtuu, jos Kelan kuntoutushakemus hylätään?
Jos Kelan kuntoutushakemus hylätään, päätökseen voi hakea muutosta. Hylkäyspäätöksessä kerrotaan muutoksenhakuohjeet ja määräajat, joiden puitteissa asiaa voi viedä eteenpäin. Kannattaa tarkistaa, onko hakemuksessa ollut puutteita, kuten riittämätön tai puutteellinen B-lausunto.
Hylkäyksen yleisin syy voi liittyä siihen, ettei lääkärin lausunto sisällä selkeää kuntoutussuositusta tai ettei diagnoosi täytä kuntoutuksen kriteerejä. Me Kunnonlähteellä autamme mielellämme selvittämään tilannetta ja opastamme hakemisessa, joten älä jää yksin kysymystesi kanssa. Ota yhteyttä, niin katsotaan yhdessä, miten asiassa voidaan edetä.